keskiviikko 24. joulukuuta 2014

168.

Meitsi on ihan törkykiireinen nykyään(kin...) Oikeesti vuorokauden tunnit ei meinaa riittää millään. Mulla on monta juttua nyt meneillään ensi vuodelle ja tapani mukaan en osaa kieltäytyä mistään enkä osaa olla järjestämättä uusia haasteita ja juttuja itselleni, joten voin sanoa, että keväästä tulee enemmän kuin kiireinen. Mutta toisaalta voisi sanoa, että tällähetkellä olen onnellinen. Onnellinen, vaikka kiire ja stressi ovatkin osa elämääni. Oon onnellinen monesta asiasta. Onnellinen siitä, että mulla on maailman ihanin perhe. Kaverit. Koirat. Kissat. Ihania suunnitelmia keväälle. Töitä. Paras työnantaja. Ja vaikka mitä muuta. Vaikka laiminlyönkin välillä esimerkiksi kavereiden näkemistä, ja oon tosi pahoillani sekä harmissani siitä, mutta toisaalta ajattelen, että tosi ystävät pysyy rinnalla, vaikka mua ei näkyisi kahteen viikkoon missään saati kuuluisi hirveästi. En tiedä oletanko liikaa, mutta siinä ne ystävät on silti pysynyt - mun vauhdissa ja matkassa jo monta vuotta. Ootte rakkaita, pus

Nyt mua stressaa vain se, että missä mun hankkimani joululahjat on. Oon ostanut niitä tässä pitkin syksyä sekä talvea ja piilottanut niitä sitämukaan eri paikkoihin. No, pari lahjaa löydettynä, mutta suurinosa puuttuu ja kaikki kaapit sekä laatikot on jo tongitty. Oikeesti, mitä mä oikeen silloin piilottaessani oon miettinyt?!?! En varmaan mitään, sillä niitä lahjoja ei löydy. Suomeksi sanottuna oon tänä iltana kusessa. Ja pahasti! No, lahjansaajat saa varmaan mun lahjat sit myöhemmin, kun ne jostain ehkä löytyy...

Mutta pikeimmittä puheitta, Oikein Ihanaa ja Rauhallista Joulua sekä Uutta Vuotta 2015
Psstt..ette tiedäkkään kuinka hankalaa noita kahta adhd-koiraa oli saada pysymään sekuntia paikallaan. Voin sanoa, että tosi vaikeeta. Jos sekään sana riittää sitä tuskaa kuvaamaan :-D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti